Juustotäytteiset sämpylät ja tomaatti-papukeitto.

 Reissu on ohi ja kuten arvelinkin, Suomeen ilmestyi sillä välin syksy. Salaa takavasemmalta, kuten perinteistä (no okei, olin kyllä kieltämättä yli viikon poissakin). Viimein viilenneiden ilmojen kunniaksi voikin sitten leipoa sämpylöitä ja syödä keittoa. Lämmittää kivasti niin kämppää kuin mieltä kun uuni hohkaa ja juusto valuu. Itsehän tietenkin fiksuna tein tämän illallisyhdistelmän päivänä, jolloin oli vielä yli 25 astetta lämmintä, koska en ole oikein aina fiksuimmasta päästä kokkauksineni...

Tomaattikeiton resepti on alun alkaen Helsingin Sanomilta ja sain vihjeen sen testaamiseksi kaverilta. Hyvää ja halpaa, kuten luvattua. Sämpylöiden ohje sitten taas löytyi vanhan World of Warcraft -tutun kautta Yammie's Noshery -sivustolta. Jostain syystä kyseinen tuttu oli ilmeisesti jotenkin kuvitellut että voisin kenties mahdollisesti arvostaa juustotäytteisiä sämpylöitä ja ennen kaikkea hemmetin nättejä kuvia niistä... Onneksi sivustolta löytyi myös muutamia pikkuvinkkejä parempiin ruokakuviin. Joista tietenkin jätin huomiotta puolet, koska en jaksa investoida kunnolliseen kameraan. Nämä ruoat yhdessä kuitenkin toimivat kuin rommi ja kola (hik).

Tomaatti-papukeitto

• 2 tlk tomaattimurskaa
• 2 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
• 1 sipuli
• 2 tl currya
• 2 tl paprikajauhetta (savustetulla saat erikoisempaa makua)
• 2 tl jauhettua inkivääriä tai n. 1 rkl tuoretta raastettuna
• 1 tl rakuunaa
• chiliä oman maun mukaan
• oliiviöljyä
• 2 dl kermaa

Pilko sipuli ja kuullota se oliiviöljyssä yhdessä mausteiden kanssa. Jos käytät tuoretta inkivääriä, se kannattaa lisätä sekaan hieman muita mausteita myöhemmin ettei se ehdi palaa. Lisää tomaattimurska ja kiehauta. Soseuta keitto. Lisää sekaan pavut ja anna niiden lämmetä kunnolla. Lisää lopuksi kerma ja lämmitä vielä hetki. Tarjoile hyvän leivän tai sämpylöiden kera.

 Juustotäytteiset sämpylät

• 2,5 dl kädenlämpöistä vettä (n. 38-40°C)
• 1-2 pussia kuivahiivaa (itse käytin 2, 1 olisi ehkä riittänyt)
• 2 rkl sokeria
• 2 rkl valkosipulijauhetta
• vajaa dl sulatettua voita
• vajaa dl oliiviöljyä
• 7,5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl suolaa
• 100-150 g helposti sulavaa, mietoa juustoa (esim. mozzarellaa)
• n. 50 g parmesania (tai vastaavaa voimakasta, kovaa juustoa)
• lisäksi sulatettua (maustettua) voita valmiiden sämpylöiden voiteluun

Sekoita vesi, hiiva ja sokeri. Anna hiivan heräillä hetken aikaa. Lisää sekaan valkosipulijauhe, voi ja oliiviöljy. Sekoita sekaan jauhot hiljaksiin sekoitellen. Sekoita lopuksi sekaan suola ja vaivaa n. 10 minuuttia. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä n. 30 min.
Lämmitä uuni n. 200 asteeseen (alkuperäisessä reseptissä 190°C). Pilko mieto juusto sopiviksi, sämpylöiden sisään mahtuviksi paloiksi ja raasta kova juusto. Kääri jokaisen sämpylän sisään pala mietoa juustoa mahdollisimman tiukasti ja ripottele päälle lopuksi juustoraastetta. Tällä taikinalla tulee todennäköisesti kaksi uunipellillista sämpylöitä. Paista 10-15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat kauniin ruskeita ja juusto sulanut. Voitele uunista tulleet sämpylät voilla (erityisesti valkosipulilla maustettu voi toimii) ja nauti niin varovasti kuin ahneudeltasi, sisällä oleva juusto on kuumaa.



Ja koska kommenteissa arvioita pyydettiin: aikaa keittoon ei mene kovinkaan paljon, mutta sämpylöihin menee. Ainakin meikäläisen leipomistaidoilla, alkuperäisen reseptin arvio on n. tunnin verran. Keitto on myös halpaa (kuten jo mainitsinkin) ja riittoisaa, sämpylöiden tapauksessa hinta riippuu aika paljolti siitä, millaisia juustoja siinä haluaa käyttää. Perus-emmentalin ja mozzarellan yhdistelmällä päässee suhteellisen halvallakin, mutta itsehän tietenkin aloin hifistelemään ja käytin Grana Padanoa ja vuohenjuustogoudaa... Ah, Stockmannin juustotiski, olet pilannut minut ja erityisesti lompakkoni.

Eivät siis olleet halpoja nuo sämpylät vaikka miten olivat kotona tehtyjä. Mutta voi luoja miten ne olivat HYVIÄ. Siitä huolimatta, että kämpän ainoat vehnäjauhot olivat karkeita eivätkä todellakaan puolikarkeita, hups. Rakenne muuttui vähän rakeisemmaksi, mutta tuolla rasvamäärällä menee alas vaikka kartonki. Mmmm, rasvassa uitettua, juustolla päällystettyä kartonkia, kyllä kelpais just nyt. Lisäsin myös rasvaa alkuperäiseen reseptiin, koska se nyt vaan helpottaa sitä taikinan käsittelemistä niin paljon. Olen rasva-addikti ja ennen kaikkea helppousaddikti.

Kuvistakin voi ehkä päätellä kumpi osuus tässä nyt oli pääosassa minun mielestäni. Olisi pitänyt kaiketi syödä ennen kuin aloin kirjoittaa tätä juttua, nyt mikään ei enää tunnu miltään tämän valuvan juuston tuijottamisen jälkeen... Sain linkin sämpylöihin jo varmaan muutama vuosi sitten, mutta nyt vasta sain aikaiseksi testata niitä. En todellakaan ole siis kovinkaan innokas leipuri, mutta näitä oli vain pakko kokeilla jossain kohtaa. Ekaa kertaa linkin saatuani en myöskään todellakaan tajunnut, että nimi Peeta's Stuffed Cheese Buns oli viittaus Nälkäpeli-sarjaan (näin hyvin siis luin tekstin kaikelta kuvien kuolaamiseltani), koska en tiennyt koko sarjasta mitään. Ekan leffan nähtyäni luin kuitenkin koko sarjan ja hihittelin nyt näitä leipoessani vähän ehkä mielipuolisesti. Hups.

Kokkausmusiikkina toimi: Sólstafir - Ótta