31 August 2014

Dandan-nuudelit.

 Ilmeisesti dandan-nuudelit ruokalajina on kotoisin jostain Sichuanin suunnilta Kiinasta. Näin minulle kertoi Wikipedia, mutta Wikipedia kertoi myös reseptin olevan melko erilainen kuin tämä Serious Eatsista löytynyt resepti (mainio sivusto muutenkin, suosittelen lämpimästi). Yllättäen pidän tästä versiosta jo ihan siksi, että ainekset ovat enimmäkseen helposti tavallisestakin ruokakaupasta löytyviä ja osa niistä säilyy kaapissa suhteellisen kauan eli samaa ruokaa voi tehdä tasaisin väliajoin ilman sen suurempaa taloudellista panostusta. Aina hyvä juttu on se. Ainoa hankala osuus tässä on sichuaninpippuri: en ole nähnyt sitä missään kaupassa tähän mennessä, mutta myönnettäköön etten ole niin kovin ahkerastikin etsinyt. Ilmeisesti sen maku on jotenkin erikoinen ja hieno, mutta tällä kertaa tylsänä ihmisenä korvasin sen vain mustapippurin ja valkopippurin sekoituksella. Ehkä ensi kerralla voisi harkita etsivänsä tuota oikeaa pippuria jostain, ihan jo siksi että tietäisi mistä on kyse.

Tämä ruoka on erittäin nopea tehdä. Suurimman osan ajasta vie veden keittäminen ja asioiden pilkkominen ja murskaaminen, eli aika helpolla pääsee. Koska ainoat varsinaiset tuoreainekset tässä ruoassa ovat kevätsipuli ja porsaan jauheliha, pääsee kaupassakin suhteellisen helpolla, jos on yhtä paha kuivakaapintäyttäjähamsteri kuin minä. Tai, no, tahinia, tuoretta inkivääriä ja kanafondia säilytän kyllä tietty jääkaapissa mutta etteköhän te nyt kuitenkin tajunneet mitä hain takaa...


Dandan-nuudelit
  • n. 300 g udon-nuudeleita
  • öljyä paistamiseen
  • n. 350 g porsaan jauhelihaa
  • suolaa ja mustapippuria
  • 2 rkl pilkottua tai raastettua tuoretta inkivääriä
  • n. 2 dl kanalientä
  • 2 rkl chiliöljyä (tai maun mukaan)
  • 2 rkl punaviinietikkaa
  • 2 rkl soijaa
  • 4 tl tahinia
  • 1 tl sichuaninpippureita murskattuna (tai saman verran mustapippuri-valkopippurisekoitusta)
  • ripaus sokeria
  • 4 rkl maapähkinöitä rouhittuna ja paahdettuna
  • 1 nippu kevätsipulia ohuiksi renkaiksi pilkottuna
Keitä nuudelit ohjeen mukaan ja jäähdytä sitten nopeasti jääkylmän veden alla. Valuta.
Kuumenna öljy kasarissa erittäin kuumaksi ja paista siinä porsaan jauhelihaa suolalla ja pippurilla maustettuna kunnes se on lähes kypsää. Lisää sekaan inkivääri ja jatka paistamista, kunnes jauheliha on täysin kypsynyt. Sekoita jauhelihan sekaan kanaliemi, chiliöljy, punaviinietikka, soija, tahini, sichuaninpippurit ja sokeri. Maista ja lisää tulisuutta, makeutta tai suolaisuutta oman maun mukaan. Anna kiehua n. 10 minuuttia, kunnes kastike sakenee hieman.
Sekoita kastikkeen sekaan nuudelit ja anna niiden lämmetä. Kun nuudelit ovat lämpimiä, tee ruoasta annokset lautasille ja ripottele annosten päälle maapähkinämurua ja kevätsipulia.



Kuten kuvasta ehkä näkyykin, operaatio maapähkinöiden rouhinta ei oikein onnistunut. Osasta tuli jauhoa ja osa jäi kokonaiseksi. On muuten viimeinen kerta kun tuhlaan vähiä rahojani mihinkään OBH Nordican laitteeseen. Tuon blenderin ostaminen myös ensimmäinen kerta. Tuo hemmetin laite on vaihdettu jo takuunkin kautta kerran, koska se ei vaan yksinkertaisesti toimi. Olen onnistunut käyttämään sitä kai peräti kaksi kertaa ilman helvetillistä kiroilua (koska sekoitettavana oli vain tyyliin jogurttia, maitoa ja muutama marja) ja lopulta siirtymistä sauvasekoittimeen. Ja olen siis käyttänyt (tai yrittänyt käyttää) sitä ihan taatusti vähintään parikymmentä kertaa. Tällä kertaa annoin sitten hetken päästä koko jutun vaan olla ja söin ennemmin kokonaisia pähkinöitä kuin aloin räpeltämään sauvasekoittimen ja pähkinöiden kanssa. Seuraavaksi kun ostan jonkun keittiövälineen, maksan siitä mielummin vähän enemmän ja käytän sitä sitten oikeasti niihin asioihin kuin halusinkin...

Mutta onneksi tässä ruoassa ei haittaa vähän rouskuvaisemmat sattumat, kun muu ruoka on aikamoista mössöä. Ihastuttavan pähkinäinen maku, kun kastikkeessa on tahinia ja päällä maapähkinöitä, nami nam! Ei ehkä mikään kaikkein raikkain ruoka, mutta helppoa kuin heinänteko. Ei sillä, että olisin ikinä ollut mukana heinänteossa, mutta olen kuullut ettei se vaadi ainakaan hirveästi aivotoimintaa...? Köh.

Kokkausmusiikkina toimi: Sólstafir - Ótta

25 August 2014

Soboro Donburi.

 Soboro Donburi eli riisiä, broilerinjauhelihaa ja munaa. Yksinkertaista ja maittavaa, kunhan vain kaupassa sattuu olemaan sitä hemmetin broilerinjauhelihaa. Meni nimittäin muutama päivä kun koitin tätä varten sitä löytää, kerran aiemmin olen korvannut jo broilerin possulla ihan silkan helpon saatavuuden takia. Broileriakin toki saa, mutta vaikuttaa siltä ettei välttämättä jokaisena päivänä viikosta (eli ei ikinä sellaisena päivänä kun olen menossa kauppaan...). Ja ilmeisesti jotkin EU-säädökset kieltävät kanan jauhamisen kaupassa, vaikka esimerkiksi possun jauhelihaa olen saanut Stockmannilla juuri sellaisen määrän kun olen tarvinnut paikan päällä jauhatettuna.

No, muuten tämä ruoka on kyllä sitäkin yksinkertaisempi ja helppo, vaikkakin tiskiä syntyy aika lailla. Itseasiassa minun kokemukseni mukaan kaikesta japanilaisesta ruoasta syntyy aika paljon tiskiä... Mutta toisaalta yksinkertaisista aineksista ja mausteista tulee aina niin mainiota ruokaa, että kyllä sen tiskivuorenkin kestää (varsinkin kun ei itse niitä tiskaa, köh). Resepti on taas Helppo japanilainen keittiö -kirjasta.

Tämä on suhteellisen nopea ruoka, jos vain osaa keskittyä muutamaankin asiaan samaan aikaan ja valmistelee kaikki eri osat suunnilleen yhtä aikaa. Suunnilleen puolessa tunnissa pitäisi olla valmista, kunhan muistaa vaan keittää sen riisin etukäteen. Se tuntuu olevan asia, joka minulta usein unohtuu jostain syystä täysin ja aikaakin menee hieman enemmän kuin se puoli tuntia siihen projektiin. On muuten äärettömän hauskaa tajuta riisin puuttuvan kokonaan siinä vaiheessa kun melkein kaikki muu on jo valmista...

Ainekset eivät ole kovinkaan erityisen kalliita, muttei tämä nyt varsinaisesti mitään halpisruokaakaan ole. Tai, niin, tämä ei ole erityisen kallista ruokaa silloin, jos tämän ruoan mausteet (kuten sake) löytyvät kaapista jo muutenkin. Jos saken joutuu ostamaan, hinta nousee heti. Sitten voi juoda sen lopun saken unohtaakseen miten paljon se maksoi... oikeasti ostan kyllä itse halpis-sakea, koska käytän sitä lähinnä vain ruoanlaittoon. En ole oikein oppinut suureksi sake-faniksi missään vaiheessa, vaikka monet muut japanilaisen kulttuurin osa-alueet kiinnostavatkin.


Soboro Donburi 

Japanilainen riisi:
  • n. 3 dl lyhytjyväistä (japanilaista) riisiä
  • 3 dl vettä + huuhteluun
Huuhtele riisiä, kunnes vesi on kirkasta. Valuta riisi ja laita se kannelliseen kattilaan yhdessä veden kanssa noin puoleksi tunniksi. Puolen tunnin jälkeen kiehauta vesi, sekoita riisiä pikaisesti pohjaa myöden ja säädä lämpöä pienemmälle, niin että riisi kiehuu hiljalleen noin 10-12 minuuttia (eli kunnes suurin osa vedestä on imeytynyt, mutta riisin pinnalla näkyy edelleen kiehumiskuplia). Sekoita riisiä taas pohjaa myöden ja anna kiehahtaa vielä noin minuutin verran, ota pois liedeltä ja anna seistä kannen alla n. 10 minuuttia.

Broilerinjauheliha, munakokkeli ja sokeriherneet:
  • öljyä paistamiseen
  • n. 500 g broilerinjauhelihaa
  • 2,5 cm pala inkivääriä
  • 3 rkl sakea
  • 6 rkl soijaa
  • 2 rkl sokeria
  • 3 munaa
  • n. 1 tl suolaa
  • 40-75 g sokeriherneitä
Keitä sokeriherneitä kevyesti suolatussa vedessä noin minuutin verran ja jäähdytä ne sitten kylmän veden alla. Suikaloi pieniksi, kauniiksi suikaleiksi.
Kuori ja raasta inkivääri. Purista raasteesta mehu talteen ja heitä jäljelle jäävä kuivahko raasteklöntti roskiin. Paista jauheliha pannulla öljyssä yhdessä inkiväärimehun, saken, soijan, 1 rkl sokeria ja 1 rkl vettä kanssa. Kun jauhelihan rakenne on rakeista, se on valmista. Siirrä syrjään odottamaan.
Sekoita kulhossa munat, 1 rkl sokeria ja suola. Paista ahkerasti sekoittaen, kunnes munien rakenne on myös rakeinen.

Yhdistä annos laittamalla pohjalle riisiä, toiselle sivulle riisin päälle jauhelihaseosta ja toiselle munaseosta. Tee niiden väliin raja sokeriherneistä. Tuhoa kaikki syödessäsi yhdeksi kaaokseksi ja nauti.



Kuva on aika nätti tällä kertaa, eikö? EIKÖ?! No, ei perhana ole kun sitä vertaa alkuperäisen kirjan kuvaan:


Ei minun paistamani mistään tule noin hienorakeista. Enkä todellakaan ala askartelemaan säilöttyjä retiisikukkasia. Mutta onneksi tässä tapauksessa retiisi on vain koriste ja rakeisuuden astekin on vain koristeellista, maku on joka tapauksessa mainio. Tämä olisi varmaan yksi perusarkiresepteistäni, jos en joka kerta törmäisi vastaavanlaisiin ongelmiin tuon broilerinjauhelihan kanssa. Ja jos en olisi sitä mieltä, että kanan tuotanto on muutenkin oikeastaan aika kamalaa. Luomukananjauhelihaa ei varmaan ainakaan ole missään tarjolla. Jos on, kertokaa toki minullekin.

Kokkausmusiikkina toimi: System of a Down - Violent Pornography

20 August 2014

Juustotäytteiset sämpylät ja tomaatti-papukeitto.

 Reissu on ohi ja kuten arvelinkin, Suomeen ilmestyi sillä välin syksy. Salaa takavasemmalta, kuten perinteistä (no okei, olin kyllä kieltämättä yli viikon poissakin). Viimein viilenneiden ilmojen kunniaksi voikin sitten leipoa sämpylöitä ja syödä keittoa. Lämmittää kivasti niin kämppää kuin mieltä kun uuni hohkaa ja juusto valuu. Itsehän tietenkin fiksuna tein tämän illallisyhdistelmän päivänä, jolloin oli vielä yli 25 astetta lämmintä, koska en ole oikein aina fiksuimmasta päästä kokkauksineni...

Tomaattikeiton resepti on alun alkaen Helsingin Sanomilta ja sain vihjeen sen testaamiseksi kaverilta. Hyvää ja halpaa, kuten luvattua. Sämpylöiden ohje sitten taas löytyi vanhan World of Warcraft -tutun kautta Yammie's Noshery -sivustolta. Jostain syystä kyseinen tuttu oli ilmeisesti jotenkin kuvitellut että voisin kenties mahdollisesti arvostaa juustotäytteisiä sämpylöitä ja ennen kaikkea hemmetin nättejä kuvia niistä... Onneksi sivustolta löytyi myös muutamia pikkuvinkkejä parempiin ruokakuviin. Joista tietenkin jätin huomiotta puolet, koska en jaksa investoida kunnolliseen kameraan. Nämä ruoat yhdessä kuitenkin toimivat kuin rommi ja kola (hik).


Tomaatti-papukeitto
  • 2 tlk tomaattimurskaa
  • 2 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
  • 1 sipuli
  • 2 tl currya
  • 2 tl paprikajauhetta (savustetulla saat erikoisempaa makua)
  • 2 tl jauhettua inkivääriä tai n. 1 rkl tuoretta raastettuna
  • 1 tl rakuunaa
  • chiliä oman maun mukaan
  • oliiviöljyä
  • 2 dl kermaa
Pilko sipuli ja kuullota se oliiviöljyssä yhdessä mausteiden kanssa. Jos käytät tuoretta inkivääriä, se kannattaa lisätä sekaan hieman muita mausteita myöhemmin ettei se ehdi palaa. Lisää tomaattimurska ja kiehauta. Soseuta keitto. Lisää sekaan pavut ja anna niiden lämmetä kunnolla. Lisää lopuksi kerma ja lämmitä vielä hetki. Tarjoile hyvän leivän tai sämpylöiden kera.


 Juustotäytteiset sämpylät
  • 2,5 dl kädenlämpöistä vettä (n. 38-40°C)
  • 1-2 pussia kuivahiivaa (itse käytin 2, 1 olisi ehkä riittänyt)
  • 2 rkl sokeria
  • 2 rkl valkosipulijauhetta
  • vajaa dl sulatettua voita
  • vajaa dl oliiviöljyä
  • 7,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl suolaa
  • 100-150 g helposti sulavaa, mietoa juustoa (esim. mozzarellaa)
  • n. 50 g parmesania (tai vastaavaa voimakasta, kovaa juustoa)
  • lisäksi sulatettua (maustettua) voita valmiiden sämpylöiden voiteluun
Sekoita vesi, hiiva ja sokeri. Anna hiivan heräillä hetken aikaa. Lisää sekaan valkosipulijauhe, voi ja oliiviöljy. Sekoita sekaan jauhot hiljaksiin sekoitellen. Sekoita lopuksi sekaan suola ja vaivaa n. 10 minuuttia. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä n. 30 min.
Lämmitä uuni n. 200 asteeseen (alkuperäisessä reseptissä 190°C). Pilko mieto juusto sopiviksi, sämpylöiden sisään mahtuviksi paloiksi ja raasta kova juusto. Kääri jokaisen sämpylän sisään pala mietoa juustoa mahdollisimman tiukasti ja ripottele päälle lopuksi juustoraastetta. Tällä taikinalla tulee todennäköisesti kaksi uunipellillista sämpylöitä. Paista 10-15 minuuttia, kunnes sämpylät ovat kauniin ruskeita ja juusto sulanut. Voitele uunista tulleet sämpylät voilla (erityisesti valkosipulilla maustettu voi toimii) ja nauti niin varovasti kuin ahneudeltasi, sisällä oleva juusto on kuumaa.



Ja koska kommenteissa arvioita pyydettiin: aikaa keittoon ei mene kovinkaan paljon, mutta sämpylöihin menee. Ainakin meikäläisen leipomistaidoilla, alkuperäisen reseptin arvio on n. tunnin verran. Keitto on myös halpaa (kuten jo mainitsinkin) ja riittoisaa, sämpylöiden tapauksessa hinta riippuu aika paljolti siitä, millaisia juustoja siinä haluaa käyttää. Perus-emmentalin ja mozzarellan yhdistelmällä päässee suhteellisen halvallakin, mutta itsehän tietenkin aloin hifistelemään ja käytin Grana Padanoa ja vuohenjuustogoudaa... Ah, Stockmannin juustotiski, olet pilannut minut ja erityisesti lompakkoni.

Eivät siis olleet halpoja nuo sämpylät vaikka miten olivat kotona tehtyjä. Mutta voi luoja miten ne olivat HYVIÄ. Siitä huolimatta, että kämpän ainoat vehnäjauhot olivat karkeita eivätkä todellakaan puolikarkeita, hups. Rakenne muuttui vähän rakeisemmaksi, mutta tuolla rasvamäärällä menee alas vaikka kartonki. Mmmm, rasvassa uitettua, juustolla päällystettyä kartonkia, kyllä kelpais just nyt. Lisäsin myös rasvaa alkuperäiseen reseptiin, koska se nyt vaan helpottaa sitä taikinan käsittelemistä niin paljon. Olen rasva-addikti ja ennen kaikkea helppousaddikti.

Kuvistakin voi ehkä päätellä kumpi osuus tässä nyt oli pääosassa minun mielestäni. Olisi pitänyt kaiketi syödä ennen kuin aloin kirjoittaa tätä juttua, nyt mikään ei enää tunnu miltään tämän valuvan juuston tuijottamisen jälkeen... Sain linkin sämpylöihin jo varmaan muutama vuosi sitten, mutta nyt vasta sain aikaiseksi testata niitä. En todellakaan ole siis kovinkaan innokas leipuri, mutta näitä oli vain pakko kokeilla jossain kohtaa. Ekaa kertaa linkin saatuani en myöskään todellakaan tajunnut, että nimi Peeta's Stuffed Cheese Buns oli viittaus Nälkäpeli-sarjaan (näin hyvin siis luin tekstin kaikelta kuvien kuolaamiseltani), koska en tiennyt koko sarjasta mitään. Ekan leffan nähtyäni luin kuitenkin koko sarjan ja hihittelin nyt näitä leipoessani vähän ehkä mielipuolisesti. Hups.

Kokkausmusiikkina toimi: Sólstafir - Ótta

09 August 2014

Belgiaan!

 Olen Belgiassa 19.8. asti, ei päivityksiä siis tiedossa ainakaan reiluun viikkoon. Menen siis festareille sinne töihin tekemään mojitoja ja muita rommidrinkkejä. Sillä välin te voitte tehdä vaikka vohveleita ja juoda vaikka belgialaisen oluen. Tai kaksi. Ja syödä kaiken ruoan majoneesin kanssa. Kaikista näistä Belgiassa vietetyistä viikoista huolimatta tämä on edelleen käsitykseni belgialaisesta ruoasta, pahoittelen. :D

Ruokakuvia ei todennäköisesti tule, festariruoka kun ei ole oikein missään erityisen kaunista enkä ehdi kuitenkaan pahemmin muuta syödä. Miksi mennä vapaaehtoistöihin jos ei sitten tee niitä töitä kunnolla ja paljon! (Pitää oikeasti ehkä opetella eroon tästä työnarkomaniasta, varsinkin ilmaisen työn narkomaniasta...)


Kun palaan, kesä onkin jo ohi ja voidaan siirtyä kaikkeen uunissa tehtävään ja muutenkin lämmittävään ruokaan. Ehkä. Ei tästä Suomen suvesta ikinä tiedä milloin se alkaa saati milloin se loppuu.

Reissausmusiikkina toimii tietenkin: Het Goede Doel - België

02 August 2014

Kesäruokaa: Maapähkinä-nuudelisalaatti.

Tämän nimi on ehkä hieman harhaanjohtava: salaattiin ei siis tule varsinaisesti maapähkinöitä vaan maapähkinävoita. Mutta koska tämä on Nigellan resepti niin noudatetaan myös edes jossain määrin Nigellan nimeämistapoja. Resepti löytyy ilmeisesti myös Nigella Express -kirjasta, joka on todennäköisesti myös joskus suomennettukin, jos kiinnostaa tutkia asiaa tarkemmin.

Pistin kuvaan nyt propiksi silti jotain Nigellaan liittyvää ihan vain siksi, että tykkään Nigellasta, ja siksi, että näissä kuvissa olisi joskus edes vähän jotain eroavaisuuksia keskenään. Ja koska How to Eat on ehkä paras kirjan nimi ikinä. Huomaa, että se oli ensimmäinen Nigellalta ilmestynyt kirja, kun kuvien painopistekin oli enemmän ruoassa kuin Nigellassa itsessään...


Maapähkinä-nuudelisalaatti 

Kastike:
  • 1 rkl seesamiöljyä
  • 1 rkl valkosipulilla maustettua öljyä / 1 valkosipulin (pieni) kynsi puristettuna + 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl soijaa
  • 2 rkl sweet chili -kastiketta
  • n. 100 g maapähkinävoita
  • 2 rkl limemehua
Salaatti:
  • 125 g sokeriherneitä
  • 150 g ituja (mielellään vähän isompia, esim. mung-pavun ituja)
  • punainen paprika
  • 2-4 kevätsipulia
  • n. 300 g munanuudeleita
  • 2-3 rkl seesaminsiemeniä
  • tuoretta korianteria tai ripaus kuivattua
Keitä munanuudelit paketin ohjeen mukaan kypsäksi ja jäähdytä heti kylmällä vedellä. Valuta.
Sekoita kastikkeen ainekset ja siirrä hetkeksi syrjään odottamaan.
Huuhtele idut, pilko sokeriherneet ja paprika suupaloiksi ja kevätsipulin vihreät osat ohuiksi siivuiksi.Sekoita vihannekset ja nuudelit. Kaada kastike päälle ja sekoita kunnolla, ripottele päälle korianteri ja seesaminsiemenet. Jos käytät kuivattua korianteria, sekoita se alkuvaiheessa kastikkeen sekaan.



Tässä reseptissä parasta on ehkä se, että varsinaisen salaatin tapauksessa mikään ei ole kovin tarkkaa. Eivät ainekset, eivätkä ainesten määrät. Nuudeleiden määrää voi vaihdella ihan surutta, samoin sitä, mitä vihanneksia tähän pistää ja kuinka paljon, grammamääriä on turha kaupassa ihmetellä. Mikä tahansa vähän itämaisempaan ruokaan sopiva, rapsakampi vihannes toimii ihan hyvin. Voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni tähän parsakaalia, kukkakaalia porkkanaa, varhaiskaalia, babypinaattia, kurkkua, josta siemenet on poistettu... Melkein mikä tahansa toimii. Itse käytimme tällä kertaa aika tarkalleen ohjeen suosittelemia vihanneksia, paitsi että ituja en saanut ihan sellaisina kuin halusin ja ostin sen sijaan itusalaattia. Mutta sekin toimi tässä oikein mainiosti, melkein jopa ehkä paremmin kuin ne pelkät mung-pavut olisivat toimineet. Enemmän vaihtelua rakenteeseen näin.

Ja hei tyypit: kommentoikaa! Haluan tietää ovatko nämä jutut nyt yhtään kiinnostavia ja lukeeko tätä oikeasti joku. :)

Kokkausmusiikkina toimi: System of a Down: Vicinity of Obscenity