Salaatin ei toisaalta ehkä aina tarvitsekaan olla niin kevyttä. Kuten olen ehkä jo liiankin monta kertaa todennut, kuumalla ei tee mieli lämmintä ruokaa, mutta se ei estä ainakaan minua himoitsemasta ajoittain jotain rasvaista ja ällöttävää. Tämä on juuri siihen olotilaan sopiva salaatti, toimii mainiosti noin kerran kesässä mutta uudestaan ei tee mieli ennen kuin puolen vuoden päästä aikaisintaan. Tämä tosin osittain siksi, että tällä reseptillä määrä on kahdelle ihmiselle ihan liikaa. Kaksi kertaa tästä söi ihan suhteellisen kunnialla, mutta kolmatta ei enää. Onneksi, en ehkä olisi suostunut enää.
Alkuperäinen resepti on Food.comista, mutta suosittelen lämpimästi ettette noudata ainakaan sen korkeampia ehdotettuja sokerimääriä. Suomalaiseen makuun siitä tulee aika ällöttävän makeaa. Jopa yleensä makealle suhteellisen perso poikaystäväni oli sitä mieltä viime kesänä, joten tänä kesänä olin ottanut opikseni ja vähensin sokerimäärää huomattavasti.
Parsakaalisalaatti
- 2-3 rkl sokeria
- 1 rkl etikkaa
- 1,25 dl majoneesia
- 1 pkt (170 g) pekonia
- 100-150 g cheddaria (tai muuta vahvaa, kovaa juustoa)
- 2-3 pienehköä tai 1-2 suurta parsakaalia
- 1 puna- tai keltasipuli tai muutama kesäsipuli
Paista pekoni rapeaksi ja anna jäähtyä talouspaperin päällä, jotta suurin osa turhasta rasvasta valuu pois. Raasta cheddar. Pilko parsakaali suupaloiksi. Myös parsakaalin varret käyvät tähän salaattiin mainiosti, mutta jos haluat käyttää vain kukinnot, varaa hieman enemmän parsakaalia. Pilko sipuli.
Sekoita parsakaali, cheddar ja sipuli. Murusta joukkoon paistettu pekoni. Sekoita mukaan kastike. Anna marinoitua ainakin hetken aikaa jääkaapissa. Salaatin voi myös tehdä edellisenä päivänä ja antaa marinoitua yön yli jääkaapissa.
Kuten kuvasta näkyy, meidän salaatissamme pääosassa tuntuivat olevan enemmän ehkä juustoraaste ja parsakaali, mutta jos siltä tuntuu, kastiketta voi tehdä tuplastikin. En kyllä ehkä suosittelisi, mutta kaikkeahan saa toki kokeilla.
Olen muuten vakaasti sitä mieltä, että tähän kannattaa oikeasti käyttää ne parsakaalin varret. Paloina niitä ei edes oikeastaan huomaa tuolta seasta, mutta jätettä tulee huomattavasti vähemmän. Ja jos ei halua niitä tähän laittaa, ne voi käyttää esimerkiksi wokkivihanneksina seuraavan muutaman päivän aikana. Sama pätee kukkakaalin varsiin. Joskus pakastankin noita varsia, mutta koostumus kyllä kärsii siitä kovasti. Lämpimän ruoan seassa sitä ei tietenkään oikein edes huomaa. Eikä oikeastaan tässäkään, tuli sitäkin kokeiltua...
Kokkausmusiikkina toimi: 30 Seconds to Mars - A Beautiful Lie
No comments:
Post a Comment