Paahdettu ruusukaali-butternut-salaatti gorgonzolalla ja granaattiomenalla.

 Tämä muistuttaa jotenkin vähän jo aiemmin tekemäämme bataattisalaattia, osin ainestensa mutta erityisesti oranssin värin dominoivuuden takia. Tässä tosin myös granaattiomenasta tuli jännittäviä punaisen vivahteita. Tykkään kovasti värikkäistä ruoista. Ehkä siksi, että teen niitä ihan liian harvoin vaikka rakastankin yli kaiken katsella värikkäitä ruokakuvia. Minut saa huokaisemaan ihastuksesta jo sillä, että ottaa nätin kuvan tuoreesta chilistä tai valkosipulista tai juustosta tai... no, oikeastaan melkein mistä vaan ruokaan liittyvästä, parhaimmillaan jopa raaka liha tai kala voi olla ihan liian kuvauksellista. Olettaen siis että kuvaaja tietää mitä on tekemässä. Ja joskus on ehkä jotain hiuslakkaa ynnä muutakin saattanut olla apuna niissä kaikkein kauneimmissa kuvissa, mutten välttämättä mielelläni ajattele sellaista ruoantuhlausta kun kuolaan hienoja kuvia.

Alkuperäinen resepti on löytynyt taas jonkun linkkirykelmän kautta, ehkä Buzzfeedistä. Olen siirtynyt selkeästi SeriousEatsin selailusta vähän enemmän Buzzfeedin selailuun, koska sieltä löytää helpommin halpoja ja helppoja reseptejä. Ja erityisesti ehkä siksi, että suurimpaan osaan niistä resepteistä löytyy myös ainekset ihan Turun kaupoista eikä tarvitse keksiä vaihtoehtoisia lähestymistapoja johonkin ainesosaan.

Tämän piti periaatteessa olla kuuden hengen annos (todennäköisesti alkuruokana), mutta me kyllä tuhosimme sen kerralla kahdestaan. Evääksi syötiin sitten pakkasesta jotain, koska terveellinen salaatti olikin liian hyvää säilyäkseen seuraavaan päivään... No, ei se varmaan huonokaan asia ole. Parempi kai syödä itsensä ähkyyn asti suhteellisen vähärasvaista salaattia kuin jotain tuplajuustolasagnea tai muuta vastaavaa.

Paahdettu ruusukaali-butternut-salaatti gorgonzolalla ja granaattiomenalla

• 450 g ruusukaaleja
• n. 350 g butternut-kurpitsaa
• 0,5-3 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl vaahterasiirappia
• 2-3 valkosipulinkynttä
• 0,5 tl chipotle-chilijauhetta (tai tavallista chilijauhetta/savustettua paprikajauhetta)
• 0,25 tl kanelia
• 1 granaattiomenan siemenet
• 75-100 g gorgonzola-homejuustoa
• halutessasi: pekaanipähkinöitä tms. rouhittuna päälle

Laita uuni lämpenemään 200°C. Siisti ruusukaaleista kannat ja kuori ja pilko kurpitsa. Siemeniä ei tässä ruoassa käytetä. Laita ruusukaalit ja kurpitsa isoon kulhoon odottamaan.
Sekoita pienessä kulhossa haluamasi määrä oliiviöljyä, vaahterasiirappi, valkosipuli murskattuna, chilijauhe ja kaneli. Sekoita kastike ruusukaaleihin ja kurpitsanpaloihin niin, että kaikki ovat saaneet osansa öljyseoksesta. Paahda uunissa 25-30 min tai kunnes ruusukaalit ovat saaneet riittävästi väriä. Ota jäähtymään ja siirrä hetken kuluttua tarjoilukulhoon.
Jos haluat lisätä salaattiin suolaa ja pippuria, se kannattaa tehdä tässä kohtaa ja sekoittaa salaattia vielä pikaisesti kulhossa.
Ripottele salaatin päälle granaattiomenan siemenet, murenna päälle gorgonzola ja halutessasi rouhitut pähkinät. Tarjoa lämpimänä.



Alkuperäisessä reseptissä siis on maininta suolasta ja pippurista ainesosalistauksessa, mutta niitä ei lisätä missään kohtaa itse salaattiin. Loogisestihan ne menisivät ruusukaaleihin ja kurpitsanpaloihin joko ennen tai jälkeen uunin, mutta en ole nyt yhtään varma mikä olisi se oikeaoppinen tapa. Mehän emme moisia hapatuksia tarvinneet ja silti ahmimme kaiken. Mielestäni paahdettujen vihannesten lievä makeus toimi mainiosti suolaisen gorgonzolan kanssa, suolaa lisäämällä se kontrasti ehkä vähän laimenisi.

Kannattaa muuten olla fiksumpi kuin minä ja katsoa etukäteen jostain, mikä olisi hyvä ja fiksu tapa saada granaattiomenasta siemenet ulos. En siis ole vieläkään ottanut tätä asiaa selville, koska käytämme granaattiomenaa hyvin, hyvin harvoin ja usein silloinkin lähinnä sen mehua. Tähänkin salaattiin tuli aika runsas loraus granaattiomenan mehua vähän vahingossa, koska en tajunnut miten paljon siitä irtoaa nestettä puristaessa. No, tiedänpähän ensi kerralla. Ja ensi kerralla voisi ehkä harkita sitä, että ostaa oikeasti niitä pekaanipähkinöitäkin. Tällä kertaa ei raaskinut, sen verran niillä on hintaa ellei käy ostamassa juuri sopivaa määrää jostain Punnitse & Säästästä. Tähän kyllä kävisi varmaan myös rouhittu pistaasi tai cashew mainiosti, mutta eipä tullut testattua kumpaakaan niistäkään, vaikka cashew-pähkinöitä olisi kaapissa ollutkin.

Lämpimät salaatit ovat kivoja talviruokia. Joskus sitä tekee vaan mieli jotain vähän terveellisempää ja vihannespitoisempaa silloinkin, kun ulkona on pimeätä, märkää ja ankeaa. Useimmiten tosin tekee mieli vain juustoa ja suklaata vuorotellen, mutta kai siihenkin sitten vaan jossain vaiheessa kyllästyy. Ilmeisesti. Milloinkohan minusta on tullut näin perhanan terveellinen?

Kokkausmusiikkina toimi: Combichrist - What the F*** Is Wrong with You