Ranskalaistyyppiset sipulileivät.

 Nimi on siis viittaus ranskalaiseen sipulikeittoon (leipäpaloineen ja juustoineen) ja reseptiin törmäsin jo aika kauan aikaa sitten Foodiecrush -nimisessä blogissa. Pitäisi selailla sitä enemmänkin, vaikuttaa melko kiinnostavalta tapaukselta. Tällä hetkellä olen tosin jättänyt myös esimerkiksi Glorian ruoan & viinin selailemisen vähemmälle, koska rahatilanne ei pahemmin anna myöden erikoisempiin ruokalajeihin. Parempi pysyä tällaisissa vähän edullisemmissa ruokalajeissa, vaikka tähänkin tulee tuota kalliimpaa juustoa.

Ihan varoituksen sanana: jos et pidä sipulista, tuskin pidät tästäkään. Tässä, kuten nimi ehkä jo varoittaakin, se sipuli on aika perhanan tärkeässä roolissa. Ja juuri siksi itse pidän tästä. Se suolaisen juuston ja makean, karamellisoidun sipulin liitto hieman rapsakalla leivällä on kuin juuri minun makuhermoilleni suunniteltu. Taisin juuri kuolata hieman näppikselleni ihan vain näitä ajatellessakin.

Huonona puolena näissä on suhteellisen pitkä valmistusaika. Olisihan se nyt liikaa vaadittu, että hyvää saisi nopeasti, yhyy. Joskus vain kannattaa kärsiä hyvien asioiden eteen, ja odottamalla saa sitä laatua. (Huomaakohan sen, että olen taas viime aikoina kiroillut omien töideni aikatauluja?)

Ranskalaistyyppiset sipulileivät

• 3-5 rkl voita
• 3-6 sipulia (koosta riippuen)
• 2-3 valkosipulinkynttä
• 2-3 oksaa tuoretta timjamia tai 1 tl kuivattua
• 1 rkl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 tl mustapippuria
• 1 rkl vaaleaa balsamicoa
• 8 palaa paahtoleipää tai sämpylänpuolikasta
• n. 150 g gruyereä tai muuta voimakasta, suolaista juustoa

Kuori ja siivuta sipulit. Sulata voi pannulla. Paista sipuleita pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä ja laske sitten lämpötilaa suhteellisen alhaiseksi, mutta niin, että sipulit jatkavat edelleen kypsymistään. Lisää sekaan timjami ja valkosipuli. Anna sipulien paistua rauhallisesti noin tunnin verran, sekoittele välillä.
Lisää sekaan sokeri, suola ja pippuri. Sekoita ja paista noin 10 minuuttia. Lisää sitten joukkoon vaalea balsamico ja sekoittele vielä kymmenisen minuuttia tai kunnes sipulit ovat kunnolla karamellisoituneet.
Lämmitä uuni 200 °C:een. Siivuta tai raasta juusto. Asettele leivät pellille, leiville juustoa ja lopuksi päälle karamellisoitunutta sipulia. Paista 10-15 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja leivät ovat saaneet hieman väriä. Syö lämpimänä.

Yksinkertaista mutta erittäin toimivaa. Tekisin näitä varmaankin alkupalaksi, jos joskus tekisin ruokaa isommalle porukalle. Sipulin kun voi karamellisoida etukäteenkin, se lämpiää kuitenkin uudestaan uunissa. Tai sitten syön ihan suosiolla vain ensi kerrallakin puolet annoksesta itse, se on myös ihan kivaa se.

Kokkausmusiikkina toimi: Pariisin kevät - Tämän kylän poikii

Croque Monsieur -paistos.

 Tämä resepti on Nigellan ja useampaan otteeseen hyväksi todettu. Erityisen kätevän tästä tekee se, että suurimman osan valmisteluista voi (ja kannattaakin) tehdä edellisenä päivänä, jolloin itse syömispäivänä ehtii panikoida ties mistä sillä välin kun ruoka on uunissa. Sitten nappaa ruoan uunista, syö ja jatkaa panikointia. Tai siis se on se, mitä itse usein tunnun tekevän tämän ruoan yhteydessä. Virallinen "aikataulut kusee ja kaikilla on kiire kaikkialle" -ruoka.

Täyttävää ja helppoa. Erittäin, erittäin täyttävää. Niin täyttävää, että annoksesta riittää hyvin neljälle ahneemmallekin, testatusti...

Croque Monsieur -paistos

• 6 siivua paahtoleipää (miel. täysjyvää tai kauraa)
• dijon-sinappia
• n. 150 g gruyere-juustoa
• 3 kunnollista siivua savustettua kinkkua, esim. palvikinkkua
• 6 munaa
• 0,5-1 tl suolaa
• n. 0,75 dl maitoa
• n. 1 dl vahvaa juustoraastetta (gruyere, emmental, cheddar...)
• worcestershire-kastiketta

Voitele leivänpalat sinapilla (jos et pidä sinapista, voitele kevyesti, jos pidät, voitele ronskimmalla otteella). Laita aina kahden leivän väliin pala kinkkua ja gruyere joko raasteena tai siivuina. Jos haluat, voit leikata leivät tässä kohtaa kolmioiksi tai puolikkaiksi, se helpottaa niiden mahduttamista uunivuokaan.
Vatkaa sekaisin munat, maito ja suola. Asettele leivät uunivuokaan mahdollisimman tiiviisti niin, että leivistä muodostuu vain yksi kerros. Kaada päälle muna-maitoseos. Kääri kelmuun ja anna olla jääkaapissa yön yli.
Lämmitä uuni 200° C:een. Poista uunivuoan päältä kelmu ja loiski leipien päälle worcestershireä oman maun mukaan ja ripottele lopuksi päälle juustoraaste. Paista uunissa n. 25 minuuttia.

Helpottaa seuraavaa päivää eikä vaadi kovin paljoa valmisteluita edelliseltäkään päivältä. Tästäkin saisi varmaan ihan hyvän brunssiruoan, nyt kun asiaa tarkemmin aloin pohtimaan...

Kätevää kasvisversiota en ole tästä vielä keksinyt. Voisihan sen kinkun tietenkin vain jättää pois, mutta sellaisenaan tämä saattaisi olla ehkä aavistuksen tylsä. No, ehkä joku päivä keksin siihenkin jonkinlaisen ratkaisun. Savupaprika saattaisi auttaa siinä projektissa.

Kokkausmusiikkina toimi: The Clash - London Calling

Lammasmakkaraleivät.

Löysin tämän reseptin etsiessäni jotain iltaruokaa lievän krapulaiseen sunnuntaihin. Mieleni teki jotain juustoisaa ja lämmintä, muttei kuitenkaan mitään kovin suuritöistä. Ja katsokaa, mitä löysin! Juustoa, makkaraa ja vähän jotain terveellistäkin vahingossa seassa!

Lammasmakkaraleivät

• 1 ciabatta (tai muu vaalea matala leipä)
• 2 mausteista (lammas)makkaraa (tai esim. chorizoa siivuina)
• n. 1 dl tomaattista pastakastiketta
• n. 1 dl säilöttyjä paprikasuikaleita
• n. 150 g vahvaa, hyvin sulavaa juustoa
• chiliä ja oreganoa mausteeksi

Riivi leivästä pehmeää sisusta pois, niin että täytteet mahtuvat paremmin leivän väliin. Siivuta tai puolita makkarat. Levitä leiville tomaattikastiketta ja kuivamausteet. Kasaa loput täytteet niin, että tomaattikastikkeen päälle tulee paprikaa, juustoa ja lopulta makkaraa. Makkaran päälle taas juustoa, paprikaa ja lopuksi toinen leivänpuolikas. Grillaa voileipägrillissä (tai uunissa matalahkossa lämpötilassa) kunnes juusto on sulanut.



Täytyy tässä kohtaa myöntää, että unohdimme omistamme kuivat mausteet täysin, mutta se ei haitannut oikeastaan yhtään. Makkaran määrän tuplaaminen kyllä vähän haittasi sitten taas grillaamisepisodia, täytteet tuppasivat haluamaan vähän muualle kuin leivän sisälle... Samaisesta syystä pohdinkin sitä, että ensi kerralla voisi harkita mahdollisesti ennemmin chorizosiivuja tähän tarkoitukseen. Enemmän makua ja kätevämpi muoto leipien grillaamisen kannalta. Juustona käytimme raclettea, koska se nyt sattui olemaan silloin tarjouksessa kun aineksia haimme. Ei ollut ehkä tähän ihan paras ratkaisu, racleten maku on vähän turhan mieto näiden muiden ainesten yhteydessä. Ehkä ennemmin kannattaisi testata jotain vahvaa cheddaria tai vanhaa goudaa tai mitä tahansa muuta juustoa, joka saa jääkaapin haisemaan kuolleelta piisamilta alta aikayksikön.

Kokkauksen taustamusiikkina toimi: KMFDM - Sunday Bloody Sunday