Skirlie - erilainen kaurapuuro.

 Törmäsin tähän reseptiin jo jonkin aikaa sitten. Koska olen hieman pöhkönä sekä kauraan että uppomuniin, tätä oli pakko tietenkin päästä kokeilemaan. Ja mikäs siinä, kun ainekset ovat halpoja ja löytyvät suunnilleen kaikista kaupoista. Maailmassa ei ole tarpeeksi nopeita, helppoja JA halpoja ruokia. Tai ehken vaan tee niitä tarpeeksi. Sekin on ehkä ihan todennäköistä.

Skirlie - erilainen kaurapuuro

• n. 2,5 dl kaurahiutaleita
• 2-3 rkl oliiviöljyä
• 4 kevätsipulia
• 0,5 tl kuivattua timjamia tai 1 tl tuoretta
• 2 isoa kourallista tuoretta pinaattia (tai 1-2 dl pakastepinaattia)
• mustapippuria
• suolaa (tarvittaessa)
• 1 muna per syöjä (vapaaehtoinen)

Lämmitä isossa pannussa öljy ja paista kevätsipuleita miedolla lämmöllä, kunnes ne pehmenevät. Lisää sekaan timjami ja kaurahiutaleet ja sekoittele, kunnes öljy on imeytynyt hiutaleisiin ja ne ovat saaneet aavistuksen väriä. Lisää sekaan asteittain kuumaa vettä, kunnes kaurahiutaleet ovat kypsyneet, mutta puuron rakenne on kuivahko. Lisää sekaan pinaatti ja lämmitä kunnes ne ovat nahistuneet. Maista, haluatko lisätä suolaa. Tarjoile halutessasi uppomunan kera.
Uppomunan keitto-ohje: Lisää munan keitinveteen loraus (1-2 rkl) etikkaa, tee rauhallisesti kiehuvan veden keskelle pyörre ja riko muna pyörteen keskelle. Anna kiehua hiljaksiin 3-5 minuuttia (riippuen miten kypsäksi haluat uppomunasi) ja poista sitten muna reikälusikalla vedestä. Anna valua hetki ja asettele sitten annoksen päälle. Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla.



Kyllähän tätä ihan ilokseen syö. Yksinkertaiset mutta terveelliset ainekset. Erinomainen viikonloppuaamiainen tai brunssi, koska tämä valmistuu nopeasti ja täyttää tehokkaasti. Tai, no, itsehän olen sitä mieltä, että brunssilla pitää olla mahdollisimman paljon kaikkea, tämä on siihen vähän huono. Yhdestä annoksesta tätä kun tulee aika perhanan täyteen, koska muna ja kaura täyttävät molemmat aika tehokkaasti. Mutta annettakoon se ruoalle anteeksi, että se poistaa nälän. Vaikka se tarkoittaakin sitä, ettei viitsi syödä enempää.

Kokkausmusiikkina toimi: Skunk Anansie - Twisted (Everyday Hurts)

Maapähkinävoikeitto.

 Tämä ruoka jakaa ihmiset kahteen leiriin jo heti nimellään. Niihin, joiden ensireaktio on "oooh, jännittävää!" (eli minä) ja niihin, joiden ensireaktio on "...kuulostaa oudolta" (eli poikaystäväni). No, koska minä teen ruoan, päätän myös mitä meillä syödään ja tänään meillä syötiin tätä. Ja siinä vaiheessa kun poikaystävälleni kävi ilmi mitä kaikkea tähän tulee, ensireaktiosta huolimatta huomattava kiinnostus alkoi nostaa päätään.

Törmäsin alkuperäiseen reseptiin jotain kautta joskus. Ehkä Buzzfeedin kautta, ehkä jonkun muun ruokalistauksen perusteella. En tiedä. Selaan ihan liikaa ruokajuttuja Internetin syövereissä muistaakseni mitä löydän mistäkin, ellei linkki ilmiselvästi sitä minulle kerro. Ruokaporno on kaunis asia.

Maapähkinävoikeitto

• 1,5 litraa kasvislientä
• 1-2 punasipulia (koosta riippuen)
• ainakin 2 rkl hienonnettua/raastettua inkivääriä
• 4-6 valkosipulinkynttä
• runsas nippu pinaattia/lehtikaalia/muuta lämmitettäväksi kelpaavaa vihreää ja lehtevää
• n. 2 dl maapähkinävoita
• 1,25 dl tomaattipyreetä
• srirachaa oman maun mukaan
• maapähkinämurskaa

Kiehauta kasvisliemi kattilassa. Sillä välin kun liemi lämpeää, pilko sipuli(t) ja raasta tai pilko inkivääri ja valkosipulinkynnet. Kun liemi kiehuu, lisää sekaan sipulit ja inkivääri. Anna kiehua hiljaksiin n. 20 minuuttia.
Jos vain viitsit, paahda tässä vaiheessa kokonaisia maapähkinöitä pannulla, kunnes niissä on kunnolla väriä. Murskaa pähkinät kun ne ovat hieman jäähtyneet.
Sekoita maapähkinävoi ja tomaattipyree. Sekoita niiden sekaan 1-3 dl lientä niin, että saat notkistettua kaiken maapähkinävoin niin hyvin, että voit kaataa sen kattilaan helposti. Lisää srirachaa oman maun mukaan. Jos käytät jotain pidempää kypsennystä vaativaa vihannesta (esim. lehtikaalia), lisää se tässä vaiheessa sopiviksi paloiksi pilkottuna. Anna keiton kiehua n. 10-15 minuuttia. Jos käytät pinaattia, lisää se vasta juuri ennen tarjoilua keiton sekaan, koska se ei tarvitse kovinkaan pitkää kypsennysaikaa. Maista tarvitseeko suolaa lisätä vai onko kasvisliemen tuoma suolaisuus riittävä.
Tarjoile (halutessasi) riisin kanssa ja ripottele päälle (paahdettua) maapähkinämurskaa.



Helppoa, suhteellisen nopeaa ja maittavaa. Ja mainio tapa päästä eroon jääkaapissa jo useamman kuukauden kummitelleesta maapähkinävoin jämästä. Ja tomaattipyreen jämästä. Ja sain tyhjennettyä vihdoin maapähkinäpussin maapähkinöille tarkoitettuun astiaan. Ja srirachakin pitäisi kai käyttää hiljaksiin pois... No, pinaatti piti sentään ostaa kaupasta tätä varten, kaikki muut löytyivät jo jostain kaapista. Alan nyt jo stressata sen verran muutaman kuukauden päässä häämöttävää muuttoa, että haluan kuluttaa kaikki jämäpurkit pois. Ja sitten koitan olla ostamatta lisää purkkeja tilalle. Katsotaan kumpi osuus suunnitelmasta onnistuu paremmin.

Kokkausmusiikkina päänsisäisessä radiossani toimi: Taylor Swift - Blank Space

Brunssahdus: kerma-pinaatti-kinkku-munapaistos.

Pahoittelut pitkästä välistä sitten viime päivityksen. Aina kun päätän vakaasti päivittää blogia vähän ahkerammin, jostain ilmestyy kasa töitä, joista parhaimmillaan jopa maksetaan rahaa. Tai jossain tapauksissa kasa menoja, joissa menee rahaa. En ole oikein vielä päättänyt, kummanlaisista ongelmista pidän enemmän... Ehkä vaihtelu tekee terää, ainakin lompakolle.

Tämä ruoka on suunnilleen täydellinen brunssiruoka. Siitä typerä sanaväännös otsikossakin, koska kunnollinen nimi oli niin tökerön pitkä (enkä jaksa viideltä heränneenä miettiä mitään kovin erikoista ja kaunista sen tilalle). Alkuperäinen resepti löytyi Epicurious-sivustolta, jonne en ole aiemmin eksynyt, mutta aion kyllä eksyä vastakin. Tämä oli erinomaisen mainiota kamaa: helppoa, suhteellisen halpaa ja jos on kiire, suurimman osan (eli oikeastaan kaiken paitsi munat) voi valmistella jo edellisenä päivänä. Eli siis täydellinen brunssiruoka, koska brunssiahan tunnetusti syödään vain silloin kun ollaan jo muutenkin nukuttu liian myöhään ja usein myös siksi, ettei ole jaksanut tehdä mitään ennen kuin on niin nälkä ettei mikään leipäsiivu enää auta.

Valitettavasti kuva ei (taaskaan) tee oikeutta tälle ruoalle, suosittelen testaamaan ihan itse. Olettaisin myös, että  kinkun voi korvata vaikka sienillä ihan mainiosti. Pitää vain huolen siitä, että saa suolatasapainon kohdilleen ilman sitä kinkun mukanaan tuomaa lisäsuolaisuutta. Ja voin myös kokemuksen syvällä, ja pettyneellä, rintaäänellä kertoa, että ne munat on oikeasti parempia vähän valuvaisina kuin oikeasti läpikypsinä.

Puolitimme munamäärän alkuperäisestä reseptistä, mutta silti niitä tuli kaksinkertaisesti per astia. Osittain siksi, että olemme ahneita ja usein erittäin nälkäisiä kun pääsemme ruokapöytään asti, mutta myös siksi, että tuo kuvassa näkyvä astia on isompi kuin sen kuuluisi tätä tarkoitusta varten olla. En ole aiemmin edes osannut kaivata pienempää, uuninkestävää astiaa. Enkä oikeastaan tiedä kaipaanko vieläkään, tuo oli aika passeli annos hirmuisen nälkään. Eikä tarvinnut lisää ruokaa tunnin päästä. Tai kahden. Tai oikeastaan varmaan edes neljän...

Kerma-pinaatti-kinkku-munapaistos

•  n. 1 dl kinkkua paloiteltuna
• 2 dl kermaa
• 1 hyvin pieni sipuli
• n. 2 rkl voita
• 1-2 valkosipulinkynttä
• 250-300 g pinaattia
• suolaa & pippuria
• 4-8 munaa (riippuen nälästä ja muusta mahdollisesta tarjottavasta)

Esilämmitä uuni 175°C. Kiehauta kinkunpalat kermassa pikaisesti, ota liedeltä ja anna hautua ilman kantta sen aikaa kun valmistelet muut osiot.
Pilko sipuli ja paista se sitten hiljaksiin voissa (noin 1 rkl tai omantunnon mukaan). Kun sipuli on kuullottunut, lisää sekaan murskattu valkosipuli ja ripaus suolaa ja pippuria. Sekoita pikaisesti ja lisää sekaan pinaatti. Mausta myös pinaatti suolalla ja pippurilla (ja muista, että kinkusta tulee myös suolaisuutta ruokaan) ja kääntele, kunnes pinaatti on pehmennyt kokonaan. Valuta pinaatti-sipuliseoksesta ylimääräiset nesteet pois siivilässä ja tarvittaessa pilko pinaattia hieman pienemmäksi.
Jaa pinaatti ja kinkku (ei kermaa) annosastioihin. Lusikoi päälle 1-2 rkl kinkulla maustunutta kermaa. Riko päälle kananmuna ja ripottele päälle kevyesti suolaa ja pippuria. Laita jokaisen munan päälle pieni nokare voita ja vielä ruokalusikallinen kermaa.
Paista uunissa 15-20 minuuttia niin, että keltuainen on edelleen hieman valuvaista.



Olipa muuten hyvä idea kirjoittaa tästä ennen kun menee syömään hernekeittoa. Söisin ehkä mielummin just nyt kyllä tätä enkä hernekeittoa. Mut kaikkea ei voi saada. Lohdutan itseäni illalla ehkä sitten suklaalla (lahjaksi saatu suklaa on parasta suklaata, aina).

Kokkausmusiikkina toimi: Kotono Mitsuishi - Watashi no Tamagoyaki

Afrikkalaista ruokaa: M'chicha Wa'nazi ja Irio.

Oletettavasti m'chicha wa'nazi ja irio eivät sano kovinkaan monelle automaattisesti mitään. No, ensimmäinen on pinaattia maapähkinä-kookosmaitokastikkeessa ja toinen taas käytännössä perunamuusia, jossa on seassa maissia ja kidneypapuja. Tämän yhdistelmän perusteella olen alkanut vakavasti harkita jonkinlaisen Afrikkaan keskittyvän ruokakirjan ostamista, sen verran monta kertaa tätä on tullut tehtyä ja nautittua joka kerrasta niin, että vatsa on pinkeänä loppuillan.

Reseptit ovat jälleen World Vegetarian Classics -kirjasta, mutta tätä kehtaisin kyllä tarjota melkein kelle tahansa vannoutuneelle lihansyöjällekin. Tai, no, ainakin vähemmän vannoutuneille, jotka pitävät omituisen paljon pähkinöistä ja pinaatista (kuten tuo takanani istuva mieshenkilö). Olen pohtinut aiemminkin, että iriota voisi ehkä joskus tehdä jonkun muunkin ruoan kanssa, mutten ole vielä saanut aikaiseksi. Se olisi kätevä tapa saada tavallisesta perunamuusista vähän erikoisempaa ja ennen kaikkea täyttävämpää, ja aineksetkin ovat halpoja. M'chicha wa'nazin ainekset eivät ehkä ole aivan niin halpoja, koska pinaatti on aika kallista ja sitä tähän kuluu aikamoinen määrä, mutta suosittelen lämpimästi testaamaan.

Ja jos haluaa vähän tulisuutta, suosittelen lämpimästi ostamaan ennemmin vihreitä chilejä kaupasta kuin niitä perinteisiä punaisia. Tuntuu siltä, että viime aikoina lähes aina ne punaiset ovat maistuneet paprikalta, mutta vihreissä on ollut vähän ronskimmin potkua. Ja tämä siis parinkin eri kaupan perusteella, joilla on todennäköisesti eri toimittajat näille tuotteille. Kaikki pitäis ite kasvattaa (ja kasvatankin, kunhan nuo yölämpötilat vähän vielä nousevat...).

M'chicha Wa'nazi eli pinaattia maapähkinä-kookoskastikkeessa

• 700 g pinaattia (tuoretta tai pakastettua)
• 1-2 tl suolaa
• 30-50 g voita
• 1 iso sipuli
• tuoretta chiliä oman maun mukaan
• n. 1,5 dl maapähkinöitä paahdettuna
• 2,5 dl kookoskermaa (myös normaali kookosmaitopurkki käy, lopputulos on vain juoksevampi)

Jos käytät pakastepinaattia, sulata se kasarissa ja lisää päälle n. 1 tl suolaa. Jos käytät tuoretta, lisää sama määrä suolaa ja kääntele varovaisesti pinaattia kasarissa, kunnes se on kauttaaltaan pehmeää. Valuta pinaatti mahdollisimman hyvin painelemalla sitä siivilässä. Jos käytät kokonaisia pinaatinlehtiä, voit joutua pilkkomaan niitä hieman pienemmiksi.
Sekoita tehosekoittimessa keskenään pähkinät ja kookoskerma (tai -maito), kunnes niiden koostumus on suhteellisen pehmeä eikä suuria paloja pähkinöitä enää näy seoksessa.
Pilko sipuli ja chilit. Sulata nyt tyhjässä kasarissa voi ja paista sipulia ja chiliä, kunnes sipuli on kuullottunut. Lisää sekaan kookos-pähkinäseos ja ripaus suolaa ja sekoittele muutaman minuutin ajan, kunnes koostumus paksunee hieman. Sekoita pinaatti sekaan ja lämmitä uudestaan kiehuvaksi. Syö esimerkiksi irion kanssa.

Irio eli perunamuusi maissilla ja kidneypavuilla

• n. 1 kg jauhoisia perunoita
• suolaa
• 400 g tölkki kidneypapuja
• 200 g maissia (pakasteesta tai tölkistä)
• n. 2 rkl pilkottua persiljaa
• 30-50 g voita

Huuhtele kidneypavut ja maissit, jos käytät tölkkimaissia. Kuori perunat ja pilko ne paloiksi. Kun kaikki perunanpalat ovat kattilassa, peitä ne kylmällä vedellä ja lisää mukaan ronskisti suolaa. Keitä perunoita n. 10-15 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää sekaan pavut ja maissi ja anna kiehua vielä n. 5 minuuttia. Valuta vesi pois, lisää persilja ja voi ja muhenna perunasurvimella niin, että ainakin perunat ovat muusia.



Ei tästä ole edes mitään muuta sanottavaa. Tämä ruoka on juuri niin hyvää kuin aineksista voisi päätellä, eli jos ei pidä esimerkiksi pinaatista, ei pidä tästäkään. Vegaaniversionkin tästä saisi varmaan helposti aikaiseksi korvaamalla voin öljyllä, mutta maku ei ole tietenkään yhtä täyteläinen. Olen voiaddikti, myönnän sen avoimesti.

Tällä kertaa epämääräinen mössökuva ei edes haittaa yhtään, koska tiedän miten parasta ruokaa ikinä tuo mössö on. Hah. Joskus mössö on HYVÄÄ, perhana vieköön!

Kokkausmusiikkina toimi: Karnivool - Simple Boy

Korealaiset pinaattiletut.

Kuulostaapa tylsältä, eikö kuulosta. No, niin se kyllä vähän näyttääkin tylsältä. Mutta maistuuko tylsältä? No ei tietenkään! Toisaalta meistä toinen fanittaa kaikkea, mihin liittyy soija ja/tai pinaatti ja toinen fanittaa vain kaikkea aasialaista niin tämä on oikein mainio, suhteellisen pikainen ruoka. Kuten melkein kaikki muukin korealaisvaikutteinen ruoka tässä kämpässä, tämänkin resepti on saatu Beyond Kimchee -blogista. Yksinkertaista, maukasta ja vielä terveellistäkin. Tai siis ainakin tässä on paljon tuoreita raaka-aineita, ei puhuta mitään siitä öljymäärästä, mikä näihin paistaessa katoaa. Kyllä, kaikki tuo kiilto on rypsiöljyä. Mutta ajatelkaa vain nyt kiltisti sitä, miten ne on sentään niitä ah niin hyviä kasviöljyjä. Jos siis pitää itselleen tätä jotenkin perustella, itse perustelen maulla.

Tässä reseptissä on taas varaa vaihdella vähän ainesten suhteita, riippuen miten lähellä suomalaisia pinaattilettuja haluaa näiden olevan. Toisin kuin yleensä suomalaisissa letuissa, näissä ei ole tarkoituskaan pilkkoa pinaattia ihan pieneksi, joten pakastepinaatti ei oikein tähän toimi. Luulen ettei edes kokonaisina lehtinä myytävä pakastepinaatti ole ihan ihanteellista, koska sen koostumus on löllömpi (tarkka tieteellinen termi), mutta voihan sitä kai kokeilla. Me investoimme tuoreeseen, koska muuten tämä on aika naurettavan halpa ruoka.

Korealaiset pinaattiletut

• 250-300 g tuoretta pinaattia
• 1 pieni sipuli (punasipulia meillä)
• ripaus suolaa
• n. 4 dl vehnä- tai riisijauhoja
• n. 2 dl kylmää vettä
• öljyä paistamiseen

Kastike:

• 4 rkl vaaleaa soijakastiketta
• 2 rkl sitruunamehua
• paahdettuja seesaminsiemeniä (eivät pakollisia mutta herkullisia)

Pilko pinaatti suuhun sopiviksi paloiksi ja viipaloi sipuli. Sekoita sekaan suola ja jauhot, sekoita, lisää kylmä vesi. Jos haluat käyttää seesaminsiemeniä kastikkeessa, suosittelen paahtamaan ne tässä vaiheessa samalla kun lämmität pannua. Kun suurin osa siemenistä on saanut kullankeltaisen värin, pannu on riittävän kuuma letuille. Siirrä siemenet jäähtymään syrjään sillä välin kun paistat letut molemmilta puolilta kultaisiksi ja rapeiksi. Kuten yllä näitte, meillä tehtiin yksi jättilettu kerrallaan, mutta koolla ei sinänsä ole väliä. Muista lisätä öljyä pannulle kun se alkaa vaikuttaa kuivalta, letut imevät itseensä melko paljon rasvaa.
Sekoita vaalea soijakastike, sitruunamehu ja seesaminsiemenet kulhossa ja dippaa valmiita pinaattilettuja kastikkeeseen.

Itse unohdimme itseasiassa lisätä taikinaan suolaa, mutta se oli itseasiassa vain hyvä juttu. Kaupasta ei nimittäin löytynyt vaaleaa soijakastiketta (myydään myös light soy sauce -nimellä), joten käytimme japanilaista soijaa. Vaalean soijan pointtihan on juurikin se, että se on vähemmän suolaista, joten tasapainotin dippikastikkeen makua lisäämällä jonkin verran enemmän sitruunaa. Mikä tietenkin teki siitä hapanta, mutta se ei kyllä haittaa meikäläistä yhtään ja tuo vähemmän happaman ystäväkin söi ihan kunnialla ähkyyn asti. Mutta suosittelen silti sitä vaaleaa soijaa, niin dippikastikkeesta tulee juuri sellaista kun pitääkin.

Muuta huomionarvoista: Alkuperäisessä reseptissä sanotaan 2,5-5 dl jauhoja, mutta kannattaa muistaa että jokainen jauhohippunen imee itseensä paistettaessa rasvaa. Eikä öljyssä paistettu vehnäjauho ole muutenkaan sitä parasta herkkua, ei edes dipattuna herkkukastikkeeseen. Ensi kerralla ajattelin testata tätä samaa reseptiä riisijauhoilla, tähän mennessä olen käyttänyt aina vehnäjauhoja. Kastiketta teemme aina vähintään tuplat alkuperäiseen reseptiin nähden, koska se on HYVÄÄ. Mutta ehkä vähemmälläkin pärjäisi. Ja niitä seesaminsiemeniäkään ei kai kuuluisi olla ihan noin paljon, mutta pääni sekoaa aina hieman kun saan mahdollisuuden käyttää seesaminsiemeniä ihan mihin tahansa.

Kokkausmusiikkina: Massive Attack - Safe from Harm.