Vegaaninen mac'n'cheese.

 Vegaaninen reseptikuu jatkukoon! Tätäkin tein kyllä itse joulukuun puolella, mutta olenkin todella huono noudattamaan mitään kampanjakuukausia missään asiassa. En vietä lihatonta, vegaanista tai tipatonta mitään kuuta. Sen sijaan koitan vähentää lihansyöntiä suhteellisen aktiivisesti ja olen tyytyväinen itseeni aina kun teen vegaanista ruokaa. Tipattoman suhteen... no, niin kauan kun seuraavana päivänä ei kaduta olo eikä tili niin kaikki on mielestäni vielä ihan hyvin. Hyvähän se on tässä selitellä kun on loraus rommia lasissa vieressä. Brugal 1888, maittava valmistujaislahja. Ja riittoisa, sain tämän kesällä enkä ole vieläkään juonut edes puolia pullosta.

Mutta siihen asiaan! Vegaaninen mac'n'cheese kuulostaa varmaan aika monen mielestä hämmentävältä ajatukselta, kunnon mac'n'cheesessä kun on voita, juustoa, munia ja kermaa. Tai ainakin niitä kaikkia löytyy tästä itse käyttämästäni Pastanjauhannan reseptistä. Yhdessä välissä tein vain kunnon mac'n'cheeseä ilmeisesti vähän liian usein, koska nykyään se aiheuttaa ajatuksenakin useimmiten lähinnä lievän ällötyksen tunteen. Siksipä vegaaninen versio kuulosti hyvältä: väkisinkin terveellisempi versio samasta asiasta.

Alkuperäinen resepti on Minimalist Bakerin sivuilta. Ilmeisesti innostus reseptin kehittelyyn syntyi munakoisopohjaisen "juustokastikkeen" myötä, mutta itsehän en edes ole ikinä tehnyt perinteisempää cashewpähkinöihin perustuvaa juustokastikkeen korvaajaa. Ehkä sitäkin voisi jossain vaiheessa testailla ihan mielenkiinnosta. Sääli vain, että kaapista löytyy lähinnä maapähkinöitä ja saksanpähkinöitä ja kaapintyhjentämisruoanlaittosuunnitelmat saattavat hieman mennä pieleen, jos alan täyttää sitä kaappia lisäpähkinöillä. Tietenkin on teoriassa mahdollista ostaa niitä pähkinöitä vain sen verran kun niitä tarvitsee, kaikkea ei kuulemma tarvitse ostaa aina kilon säästösäkeissä. Näin olen kuullut, käytännössä harvemmin toteutan (kuten tuo kymmenen kilon riisisäkki kuiva-ainekaapissa todistaa).

Vegaaninen mac'n'cheese karamellisoiduilla sipuleilla

• 1 pienehkö munakoiso
• oliiviöljyä
• 2-3 sipulia
• n. 300 g makaronia
• 3-4 rkl oluthiivaa
• 4,5-5 dl makeuttamatonta mantelimaitoa
• 1-2 valkosipulijauhetta (tai 1-2 tuoretta valkosipulinkynttä)
• 1 rkl maissitärkkelystä
• suolaa
• n. 1 dl korppujauhoja

Siivuta munakoiso n. sentin paksuisiksi siivuiksi ja ripottele molemmille puolille siivuja suolaa. Anna valua siivilässä tai ritilän päällä 20 min. Kuori ja siivuta sillä välin sipulit. Lämmitä pannussa loraus öljyä ja paista sipulit maltillisella lämmöllä ruskeiksi. Kun sipulit ovat karamellisoituneet, siirrä ne syrjään odottamaan erilliseen astiaan.
Lämmitä uuni kuumaksi (meillä 250°C). Huuhtele munakoisoista suola ja kuivaa ne. Laita munakoisot oliiviöljyllä siveltynä paahtumaan kuumaan uuniin 3-4 min per puoli, käännä kun ensimmäinen puoli on saanut jonkin verran väriä. Vahdi, etteivät munakoisot pääse palamaan. Kun munakoisot tulevat uunista, kääri ne folioon tai laita kannelliseen, lämmönkestävään astiaan n. 5 minuutiksi. Tässä vaiheessa munakoisojen kuoren pitäisi irrota suhteellisen helposti.Laita hieman jäähtyneet munakoisot, mantelimaito, oluthiiva, valkosipulijauhe, maissitärkkelys ja suolaa oman maun mukaan blenderiin ja sekoita tasaiseksi. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Anna uunin olla kuumana sillä välin kun valmistelet muut osat ruoasta.
Keitä makaronit kypsäksi ja pidä lämpimänä. Samaan aikaan kun makaronit kiehuvat, lämmitä munakoisokastike samassa pannussa, jossa paistoit sipulit, n. 5 minuuttia, kunnes kastike on paksuuntunut sopivasti.
Lämmitä toisessa pannussa 1-2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä ja kaada sekaan korppujauho. Paista sekoitellen, kunnes korppujauhot ovat saaneet jonkin verran väriä.
Sekoita makaronit, munakoisokastike ja noin puolet karamellisoidusta sipulista uunivuoassa. Tasoita pinta ja ripottele päälle loput sipuleista ja lopuksi paahdetut korppujauhot. Paahda kuumassa uunissa 2-4 minuuttia, kunnes korppujauhot ovat saaneet hieman lisää väriä, mutta varo etteivät ne pala.

 Alkuperäinen resepti toteaa, että tämä ruoka ei oikein pidä uudelleenlämmityksestä, koska neste imeytyy pastaan. En kyllä huomannut sellaista ongelmaa lainkaan, kun söin tätä seuraavana päivänä töissä, mutta toisaalta meidän versiossamme saattoi olla vähän enemmän mantelimaitoa kun oli tarkoitus. Saattoi olla ehkä mahdollista, että kokki oli hieman laiska eikä mitannut mitään kunnolla, mutta älkää kertoko kenellekään.

Hyvää ja halpaa. Jonkin verran menee aikaa ja vaivaa, mutta kyllä tämä oli melkein mielestäni sen arvoistakin. Ei ehkä ihan normaalin arki-illan ruoka, ellei sitten ole erityisen viitseliäällä päällä, mutta mukava erikoisuus viikonloppuun.

Erikoisesta tuli mieleeni, että tänään tulleessa Glorian ruoka & viini -lehdessä oli maininta kasvissyöjän kookospekonista heti kannessa ja kiroilin heti, etten ole vieläkään kokeillut sitä reseptiä, johon olen törmännyt netissä jo aikoja sitten. Itse asiassa kyseisen reseptin takia yleensäkään ostin oluthiivaa varmaan vuosi sitten, mutten siltikään ole vielä kokeillut sitä vegaanipekonia. Oluthiivaa on kyllä kulunut kaikenlaiseen muuhun ruokaan, onneksi ei ollut turha ostos. Mutta en päässyt nyt trendien edelläkävijäksi tällä kertaa, hitto vie.

Kokkausmusiikkina toimi: David Bowie - Fame